virtuaalihevonen / a sim-game horse

Virkkilän Tessa


  Nimi: Virkkilän Tessa "Tessa"
  Rotu ja sukupuoli: Shetlanninponitamma
  Väri ja säkäkorkeus: Mustanpäistärikkö, 105 cm
  Syntymäaika: 10.10.2014, ikääntyminen alla
  Rekisterinumero: VH15-017-0338
  Omistaja: Cynoria VRL-11723
  Kotitalli: Zanneshof Shetlands
  Kasvattaja: Virkkilän tila, Suomi (evm)
  Koulutus: KO: HeC, RE: 60 cm, VVJ: Noviisi
  Painotus: Yleispainotus


20.02.2016 SHLA-II (103p.)
13 - 20 - 20 - 30 - 15 - 5


Tessa saapui meille puskaradion avulla, kun eräs tuttuni vinkkasi minulle vanhemmasta kasvattajapariskunnasta, joilla olisi poni myytävänä. Heillä ei kuulemma ollut käytössään nettiä, mutta sain selvitettyä heidän puhelinnumeronsa parin mutkan kautta. Pariskunnan herra vastasi puhelimeen ja hän myönsi, että heillä tosiaan olisi oma kasvatti myynnissä, kaunis ja mukavan värinen 4-vuotias tamma. Seuraavana iltapäivänä ajoin yksinäni trailerin kera Virkkilän tilalle, jossa pariskunta ottin minut vastaan pullakahvien kera. Juttua pariskunnalla riitti ja kellon raksuttaessa yritin siinä vaivihkaa ehdotella, josko käytäisiin vilkaisemassa sitä ponia. Lopulta isäntä opasti minut talliin, jonne poni oli tuotu valmiiksi. Ihan tallin perällä, viimeisessä karsinassa seisoi takapuoli oveen päin mustanpäistärikkö tamma, kuulemma Tessa nimeltään. Isännän kutsuessa tammaa nimeltä, se vaivautui kääntämään korvansa meidän suuntaan. "Tämmönen tämä nyt sitten on", totesi isäntä. Ei hän tarjounut ponia mitenkään erityisemmin esittelemään, enkä minä pyytänytkään. Päätin, että sen mitä näin ponista siinä karsinassa, oli ihan riittävästi. Aikaa oli kulunut sen verran paljon, että talutin nopeasti ponin kuljetusautoon kaurojen avulla, että ehtisin ennen yötä takaisin kotiin.

Luonteeltaan Tessa on kengittäjämme sanoin tyypillinen tammanpahus eli siinä on vähän kiukkupussin vikaa. Tessa on niitä poneja, jotka eivät mitenkään erityisesti arvosta ihmisten seuraa, vaan jos se saisi valita, se viettäisi päivänsä laitumella syöden, syöden ja syöden. Ja siinä välissä vähän äksyillen sen apajille tuleville lajitovereille ja sitten syöden vielä vähän lisää... Tessa ei varmaan koskaan ole tullut laitumelta ihmistä vastaan, vaan sen joutuu aina hakemaan. Kaiken lisäksi tamma ei koskaan seiso portilla, vaan aina jossakin perällä, eikä se tule edes sitten, vaikka muut ponit hakisi ensin. Onneksi se sentään antaa yleensä ihan hyvin kiinni, viimeistään kaurojen avulla. Taluttaessa Tessa kyllä kulkee ihan nätisti ja hoitotoimenpiteetkin sille saa tehtyä ihan hyvin, vaikka varsinkin harjatessa ja satuloidessa tamma saattaa irvistellä. Tessa ei kyllä ole niitä positiivisimpia poneja ja lista asioista, joista se ei pidä on huomattavasti pidempi kuin asioista, joista se pitää. Ensin mainittuihin kuuluuvat ihmisten hellittelyt, vesisade, ötökät, mahan alta harjaaminen, ötökkämyrkyn laittaminen, kengittäjä ja eläinlääkäri. Jälkimmäisiin kuuluu se ruoka ja laitumella oleminen.

Tessa ei ole se innokkain ratsu, vaan aina alkuun kokeilee, onko pakko. Kun sille tekee selväksi, että on pakko, sen saa kyllä jopa kulkemaan varsin kivasti. Pelkkä kentän ympäri köpötteleminen on Tessan mielestä tylsintä ikinä, mutta vaihtelevilla tehtävillä sen mielenkiinnon saa pidettyä yllä. Joitakin juttuja Tessa tekee jopa ihan mielellään sen pakollisen alkuhangoittelun jälkeen. Kivointa tamman mielestä on hyppääminen, maastoon lähteminen ja ajopuuhat. Kouluratsastuksen saralla etenkin väistöt ovat jostain syystä sen mieleen, niitä se harjoittelee ihan tyytyväisenä. Parhaimmillaan Tessa on ehdottomasti valjakkoajossa. Silloin se jopa liikkuu yleensä itse eteenpäin, eikä yritä jumitella ja kokeilla. Myös ratsastaessa toisinaan tulevat protestipukit jäävät ajaessa kokonaan pois. Tamma on ihan ok ajettava, se kuuntelee kohtalaisen hyvin apuja (vaikka ei tyypillisen tamman tavoin pidä siitä, että sitä hiillostetaan liikaa), mutta napakka sen kanssa saa kyllä olla.


Sukutaulu

i. Mindas Lucky Luke
ii. Øxengårds Gizmo
iii. Gershwin v.h. Nijsland
iie. Bella av Blomsten
ie. Libby's Rosmarii
iei. Onyxgardens Elmer
iee. Libby Lou
e. Virkkilän Petronella
ei. Rojal's Blue Patrol
eii. Grossman's Superior
eie. Mølleviks Dina
ee. Maya av Kronhagen
eei. Ludvig van Daahl
eee. Coppelia

i. Mindas Lucky Luke on suomalaisen Mindan tallin kasvatteja. Mustan orin lempinimi on Laku, joka ei minusta kyllä todellakaan tee oikeutta tälle komistukselle. Se on pikimusta, olemukseltaan hyvin maskuliininen ori, jolla on vahva luusto ja paksu orikaula. Vielä kun säkäkorkeutta on se komeat 104 cm, on kasassa varsin näyttävä paketti. Laku on pärjännyt näyttelykehissä varsin hienosti ansaiten kaksi kertaa luokkavoiton kahdessa eri rotunäyttelyssä - toisessa se valittiin myös koko näyttelyn parhaaksi. Luonteeltaan Laku on myös ns. orimainen, hieman villi ja viriili herra, joka huomioi kyllä ympärillä liikkuvat tammat. Se on myös suorastaan tunnettu huimista pystyynhyppimis-esityksistään, joita se intoutuu esittelemään lähes joka näyttelyissään. Laku hallitsee sekä ratsu- että ajohommat ja onkin kaikkiaan kuulemma varsin toimiva ja hieno niissä hommissa. Lakulla on myös 16 jälkeläistä.

ii. Øxengårds Gizmo on 101-senttinen raudikko ori, joka on syntynyt Tanskassa, mutta tuotu sieltä 2-vuotiaana Suomeen. Gizmo on varsin komea ori, jolla on upea, paksu ja pitkä harjakuontalo. Luustoltaan Gizmo on varsin vankka ja rungoltaan varsin kompakti, joskin hieman lyhytselkäinen. Se on palkittu yhdissä orinäyttelyissä kakkospalkinnolla, mutta muuten sen kanssa on keskitytty enemmän jalostus- ja kilpailupuoleen. Gizmolla kilpaillaan sekä koulu- että esteratsastuksessa ja molemmista lajeista se on saanut myös sijoituksia. Luonteeltaan Gizmo on kuulemma seurallinen ja hauska poni, joka nauttii hellyydenosoituksista ja tykkää keksiä kaikkea omaa kivaa puuhaa. Omistajiensa mukaan ori tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä, sillä se tylsistyy helposti. Jälkeläisiä Gizmolla on maltilliset 12 kappaletta.

iii. Gershwin v.h. Nijsland on kookas (104 cm) rautiaan värinen ori, joka on peräisin Alankomaista, mutta vaikuttaa tänä päivänä Tanskassa. Gershwin on kakkospalkinnon kantakirjaori, jonka lausunnossa sanotaan mm. "Hyvätyyppinen ja avorunkoinen ori. Hyvä luusto ja hyvät jalka-asennot, ravissa kerii takaa. Tavanomainen käynti ja ravi. Esiintyy hieman levottomasti." Käytöksensä puolesta Gershwin on keskiverto-ori, eli pääosin tasapainoinen ja hyväkäytöksinen, mutta varustettu kuitenkin orin vieteillä. Ratsastettavuudeltaan raudikko on hyvä, kuuliainen ja yhteistyökykyinen sekä kulkee hyvin itseään kantaen. Gershwiniä on käytetty jalostukseen sekä Alankomaissa että Tanskassa, yhteensä orilla on 34 jälkeläistä.

iie. Bella av Blomsten on metrin korkuinen vaaleanrautias, liinaharjainen tanskalaistamma. Ulkoisesti Bella on melko vaatimaton, arkipäiväisen näköinen tamma, joka ei mitenkään erityisesti erotu joukosta. Luonteeltaan se tosin on loistava, sillä on rauhallinen, avoin ja ystävällinen luonne. Bella asuu pienehköllä tanskalaisella tilalla kymmenpäisessä tammalaumassa, tilalla ei ole ollenkaan omia oreja. Bellaa yritettiin aikanaan saada kantakirjaan, mutta sitä ei hyväksytty. Tamman jälkeläisistä on kyllä tullut ihan hyvännäköisiä yksilöitä, sillä on yksi tammavarsa ja kaksi orivarsaa.

ie. Libby's Rosmarii on suomalaiskasvatteja, isokokoinen (105 cm), musta tamma. Se asuu Mindan tallilla, jonne päätyi suoraan kasvattajaltaan. Rosmariiniksi kutsuttu tamma on hyväksytty kantakirjaan III-palkinnolla ja on kerran palkittu kakkospalkinnolla rotunäyttelyissä. Luonteeltaan Rosmariini on kiltti ja rauhallinen tamma, jonka kanssa lapsetkin tulevat hyvin juttuun. Rosmariini on opetettu sekä ajolle että ratsuksi ja perheen tytär onkin kilpaillut sillä C-luokissa kouluratsastuksessa. Rosmariini on kuuliainen, joskin vähän laiskahko ratsu, jota saa välillä vähän patistella eteenpäin. Rosmariinin suku on vähän harvinaisempaa ja siksi se onkin omistajansa mielestä hyvä lisä jalostukseen. Jälkeläisiä tammalla on neljä kappaletta - kaikki muuten emänsä tavoin mustia.

iei. Onyxgardens Elmer on 103 cm korkea ruunikko, joka on tuotu aikanaan Tanskasta Suomeen. Suomessa Elmer päätyi raviponiksi ja juoksi muutaman vuoden ajan radoilla, menestyen kohtalaisesti, jos ei nyt ihan fantastisesti. Vauhtinsa puolesta Elmer on melko keskinkertainen, mutta se oli aina erittäin ravivarma ja sillä oli hyvä pää. Sääolosuhteet tai paikka eivät vaikuttaneet oriin juurikaan, vaan se juoksi yleensä tasaisen varmasti läpi radan. Muutaman vuoden jälkeen Elmer siirtyi eläkkeelle ja on astunut harvakseltaan tammoja. Jälkeläisiä sillä on 29 kappaletta.

iee. Libby Lou on 104-senttinen musta tamma, joka asuu ihan yksityisenä harrasteponina. Samalla omistajalla on myös newforestinponitamma ja tammat tarhailevat kuulemma yhdessä. Libby on ulkonäöltään ja luonteeltaan aivan tyypillinen shetlanninponi, ollen kiltti, joskin melko omapäinen ja kekseliäs kaveri. Omistaja ei pituutensa vuoksi ratsasta ponillaan kovin usein, mutta aina silloin tällöin kylläkin. Lisäksi hän ajaa ponillaan ja tekee sen kanssa erilaisia maastakäsin-juttuja. Omistaja on astuttanut molemmat tammansa kerran, nyffin varsa jäi hänelle itselleen, mutta Libbyn varsa myytiin.

e. Virkkilän Petronella on Virkkilän tilan kasvatteja, ruunikonpäistärikkö tamma, jolta löytyy säkäkorkeutta 102 cm:n verran. Petronella asui 6-vuotiaaksi asti kasvattajan luona ja ehti saada yhden varsankin sitä ennen. Nykyään tamma asuu pienellä yksityisellä tallilla kahden muun hevosen kanssa, ja pitää kuulemma jöötä isommille hevosille. Omistajat kertovatkin Petronellan olevan varsin "täpäkkä täti", jolla on paljon sanottavaa ja vahvat mielipiteet. Ruoka-aikana se hoputtaa ihmistä kuopimalla ja komentaa muita hevosia potkimalla karsinan seiniä. Omistajat ovat liian isoja Petronellan selkään, mutta ajavat sillä lähes päivittäin ja lisäksi he pitävät sillä tunteja sukulaistytölle. Petronella on kuulemma opettanut tytölle napakkuutta, sillä tomera poni osaa kyllä kaikki mahdolliset poninkujeet.

ei. Rojal's Blue Patrol on suomalaisen Rojal-tallin kasvattama, mustanpäistärikkö ruuna. 103-senttinen poni kilpailee valjakkoajon yksilöluokissa ja on onnistunut sijoittumaan ihan mukavasti tarkkuusluokissa. Pateksi kutsuttu poni on ruunattu pari vuotta sitten. Vielä orina ollessaan se pääsi astumaan muutamia tammoja, mutta nykyään sen kanssa keskitytään valjakkoharrastukseen ja vaikka se ruunattiin verrattain myöhään, se kykenee silti tarhailemaan laumassa ja elämään ihan normaalia poninelämää. Pate on omistajansa mukaan yhteistyöhaluinen ja etenkin ruunauksen myötä sen keskittymiskyky on parantunut entisestään. Orinakin se oli kuulemma kyllä kiltti, mitä nyt tammoista hieman kiinnostunut.

eii. Grossman's Superior on brittiläinen mustanpäistärikkö ori, joka oli yhden kesän jalostusleasingissa Suomessa. Suomessa ollessaan Superior astui parikymmentä tammaa, Briteissä sillä on huomattavasti enemmänkin jälkeläisiä. Superior on komea, hienosti näyttelyissä ja erityisesti niiden ratsastusluokissa menestynyt ori, jolla on komeat liikkeet ja erinomainen luonne. Ei siis mikään ihme, että sen suosio jalostusmarkkinoilla on taattu. Superior onkin jättänyt useita hienoja jälkeläisiä, joukossa monia kantakirjapalkittuja yksilöitä ja myös ratsuna ja valjakkoponina menestyneitä yksilöitä.

eie. Mølleviks Dina on tummanruunikko, 102 cm korkea nätti tamma, joka on syntynyt Tanskassa ja asunut siellä 6-vuotiaaksi asti, kunnes se myytiin Suomeen. Suomessa Dina asui ensin eräällä toisella kasvattajalla hetken aikaa, kunnes päätyi Rojal-tallille. Dina on omistajansa mukaan tamma isolla T:llä, eli temperamenttia piisaa. Varsojaan kohtaan se on ollut vähän ylisuojeleva, varjellen näitä aika äkäisestikin ihmisiltä, minkä vuoksi sitä ei ole astutettu enempää kuin kaksi kertaa. Molemmat Dinan varsat ovat oreja ja päätyneet kotitilalta muualle.

ee. Maya av Kronhagen on ruotsalaisvahvistus, ruunikko, 101 cm korkea poni, joka asuu nykyään Virkkilän tilalla. Maya, tai oikeastaan Maija, kuten omistajansa ponia kutsuvat, on nätti II-palkinnon kantakirjatamma, joka tosiaan hyväksyttiin kantakirjaan joskus nuorempana. Luonteeltaan Maija on hieman itsepäinen, mutta kuitenkin ystävällinen ponitamma, joka nauttii kaikkien shettisten tapaan ruuasta ja rapsutuksista. Iän myötä ruskea rouva on päässyt hieman pulskistumaan omistajien hemmottelun vuoksi, mutta oli kuulemma nuoruudessaan hyvin sopusuhtainen ja kaunispiirteinen. Maija on varsonut Virkkilän tilalla kolme varsaa, kaksi tammaa ja yhden orin.

eei. Ludvig van Daahl on päätynyt aikanaan nuorena poikana Alankomaista Suomeen ja myöhemmin Suomesta vielä eteenpäin Ruotsiin. Nykyään Ludvig siis asuu Ruotsissa, mutta kerkesi asua kolmen vuoden ajan Suomessa ja sinä aikana sillä mm. harrastettiin valjakkoajoa. Ludvig on hyväluonteinen ja rauhallinen ori, joka astui Suomessa muutaman tamman, mutta on Ruotsissa ollut enemmänkin siitoskäytössä. Ludvig itse on 101 cm korkea rautias ori, jolla on varsin kivat liikkeet. Ludvig onkin periyttänyt jälkeläisilleen hyviä liikkeitään ja tasaista luonnettaan.

eee. Coppelia on musta, 99-senttinen ruotsalaistamma, joka asui ensin siittolassa ja sai siellä ollessaan kaksi varsaa, kunnes päätyi pienehkölle ratsastuskoululle tuntiponiksi. Coppelia on kuulemma ollut pidetty oppilaiden keskuudessa, vaikka osaakin olla vähän itsepäinen ratsastaessa. Pieni tamma on kuitenkin hoidettaessa hyvin kiltti ja se on valittu kahtena vuonna peräkkäin ratsastuskoulun vuoden suosikkiponiksi. Nykyään Coppelia on jo iäkäs, mutta kulkee edelleen enemmän tai vähemmän reippaasti tunneilla ja ilahduttaa tallin pieniä ratsastajia.


Jälkeläiset

s. 04.04.2015
tamma
s. 10.06.2015
tamma
s. 01.09.2015
ori
s. 08.12.2015
tamma

Kilpailumenestys

  Valjakkoajo
04.06.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/40
07.06.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/40
22.06.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 6/40
25.06.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 4/40
07.07.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 3/40
11.07.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 3/40
17.07.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 4/40
20.07.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/40
06.10.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/40
12.10.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/40

13.10.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 6/40
04.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/30
10.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 3/30
11.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 5/30
13.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 5/30
27.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/30
29.12.2015, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/30
01.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 5/29
02.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/29
04.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/29

11.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/30
12.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 2/30
15.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 6/40
16.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/30
18.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/30
19.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 4/30
21.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 5/40
21.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 3/30
24.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 3/30
30.01.2016, kutsu, VVJ, Noviisi yksilövaljakko, 1/30
  Kouluratsastus
15.06.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/40
19.06.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/40
20.06.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40
22.06.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 4/40
27.06.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/40
01.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/50
01.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40
03.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 4/40
06.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 4/40
08.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 7/50

09.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 5/40
09.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 5/40
12.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/40
13.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 3/40
13.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40
19.08.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 2/40
07.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 5/50
09.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/50
14.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 4/40
14.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40

15.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40
21.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 4/40
23.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40
26.09.2015, kutsu, KRJ, Helppo C, 6/40

Ikääntyminen

01/11/2014 - 1-vuotias
01/12/2014 - 2-vuotias
01/01/2015 - 3-vuotias
01/02/2015 - 4-vuotias
01/03/2015 - 5-vuotias
01/04/2015 - 6-vuotias
01/05/2015 - 7-vuotias
01/06/2015 - 8-vuotias
01/07/2015 - 9-vuotias
01/08/2015 - 10-vuotias
01/09/2015 - 11-vuotias
01/10/2015 - 12-vuotias
01/11/2015 - 13-vuotias
01/12/2015 - 14-vuotias
01/01/2016 - 15-vuotias
01/02/2016 - 16-vuotias
01/03/2016 - 17-vuotias
01/04/2016 - 18-vuotias
10/04/2016 - 19-vuotias
01/05/2016 - 20-vuotias
10/05/2016 - 21-vuotias
01/06/2016 - 22-vuotias
10/06/2016 - 23-vuotias
01/07/2016 - 24-vuotias

Päiväkirja

  Laitumelle
Laidunkausi alkoi ja Tessa pääsi ensimmäistä kertaa kaikkien tammojen kanssa laitumelle. Vaikka ne olivat jo johtajatamma Veeran kanssa setvineet välinsä, niin kuitenkin Veeran piti taas muistuttaa Tessalle, kuka määrää. Eipä siinä silti mitään isompaa ollut, Veera ajoi asemaansa kyseenalaistavan Tessan kauemmas hampaidensa avulla, näön vuoksi jälkimmäisen piti vähän heittää takasiaan sinne suuntaan, mutta antoi kuitenkin tilaa pomolle. Ja sen jälkeen ponit ovatkin olleet jo ihan sulassa sovussa. Tessakaan ei ole uudelleen kokeillut onneaan, vaan tyytyy alhaiseen asemaansa laumassa. Ihmisten kanssa se on ollut oma itsensä, vähän känkkäränkkä, ei mikään varsinainen päivänsäde. Tytöt ovat ehtineet sillä jonkin verran ratsastella, mutta ei siitä kummankaan suosikkia ole tullut. Ajaessa se toimii ihan eri tavalla ja näyttää välillä jopa lähtevän ihan mielellään ajolenkille.

  Kevätvarsa
Tessa oli astutettu aiemmin uudella orillamme Väiskillä. Asia oli erityisen jännittävä siksi, että tämä olisi ensimmäinen varsa niin Tessalle kuin Väiskille. Tessa oli antanut jo parin päivän ajan merkkejä varsomisesta, mutta tänään se vihdoin tapahtui. Olin laittanut Tessan varsomiskarsinaan ja töideni lomasta kävin välillä tarkkailemassa sitä. Yhdeksän aikoihin illalla kuulin karsinasta sellaisia ääniä, että arvasin varsomisen alkavan. Tessa oli levoton, hyöri ja pyöri karsinassaan, mutta mitään ei tapahtunut. Päätin pysyä ihan rauhallisena ja odotella, valmistauduin kuitenkin eläinlääkärin kutsumiseen. Puolen tunnin päästä havahduin taas siihen, että nyt tapahtuu. Tällä kertaa varsominen tosiaan oli alkanut, se oli itse asiassa jo hyvässä käynnissä, varsan jalat näkyivät jo. Annoin emän suoriutua ihan rauhassa ja hetken päästä kun kävin katsomassa, oljilla makasi pikkuinen musta tamma. Ensin Tessa oli vähän hämillään, mutta aika pian ne emänvaistot ottivat vallan ja se alkoi töniä varsaansa ylös. Kun vastasyntynyt, hontelo varsa seisoi emänsä vieressä ensimmäistä kertaa jaloillaan, en voinut kuin katsoa ääneti tätä näkyä ja miettiä, kuinka upea onkaan syntymän ihme. Siihen ei kyllä pääse koskaan kyllästymään.

  Laumaselvittelyä
Tessa on ollut meillä nyt kaksi viikkoa ja viikon verran se on ollut muiden ponien seassa. Aluksi se tarhaili vierekkäisessä tarhassa yksinään, kun huomasin, että sillä oli vähän kahinaa muiden ponien kanssa - erityisesti Jannin. Ensimmäiset päivät tammat kiukuttelivat toisilleen aidan takaa. Pikku hiljaa meno näytti rauhoittuvan ja seuraavalla viikolla uskalsin laittaa sen jo samaan tarhaan. Aluksi Tessa hieman kyräili muita ja oli heti puolustuskannalla, jos joku erehtyi tekemään tuttavuutta. Muut ponitkin toisaalta näyttivät tekevän sille selväksi, että ne olivat täällä ensin, se oli tulokas. Nyt kun viikko on lopuillaan, tilanne on selvästi edennyt parempaan suuntaan. Enää muut eivät aja Tessaa heti kauas kun ruoka-aika koittaa ja Tessa itsekin vaikuttaa rentoutuneemmalta. Se kyllä pysyttelee muista aina muutaman metrin päässä, mutta keskittyy jo syömään ihan rennosti, eikä enää kyräile muita koko aikaa.

  Hakureissu
Olin tänään lähdössä hakemaan uutta ponia, jota kasvattaja oli myymässä. Matka Virkkilän tilalle ei sujunut niin leppoisasti kuin olin toivonut, sillä en meinannut ensin löytää perille. Tie tallille ei myöskään ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kaikeasta huolimatta pääsin puoli tuntia oikeaa tietä etsittyäni perille. Pihassa isäntä otti minut vastaan ja opasti sisälle, jossa emäntä toi heti eteeni vastavalmistunutta kahvia ja tuoretta pullaa. Siinä pirtin pöydän ääressä hörpin kuumaa, mutta erinomaista kahviani ja kuuntelin pariskunnan juttuja. Ja sitä meinaan riitti. Varsinkin isäntä oli kova höpöttämään ja ehti kertoa kaikenlaisia tarinoita. Mielenkiintoisia tarinoita olikin, mutta valitettavasti ilta alkoi hämärtää ja minulla alkoi jo olla kiire päästä kotiin, etten joutuisi pimeässä ajamaan. Lopulta isäntä vei minut talliin katsomaan ponia. Se oli tallin perimmäisessä karsinassa, eikä toivottanut minua yhtä lämpimästi tervetulleeksi kuin kasvattajansa - se nimittäin seisoi takapuoli ovea kohti. Siinä vaiheessa en enää ehtinyt ponia sen kummemmin tarkastella, pikaisesti käytävällä vilkaisin hampaat ja jalat, kunnes talutin sen isännän lainaamien kaurojen avulla kuljetusautoon - ja ei kun kotia kohti.



Taustan © Ritva Väänänen, kuvien © VRL-06066 (liikekuva) & Suvi T. (rakennekuva)